17. mai - koululaisten ja opiskelijoiden juhla

 

Norjan   unionilippu   1844-1905 - vasem-
   massa ylänurkassa Ruotsi-Norjan yhteinen
lippu,   Norjassa   kutsumanimeltään
sildesalaten, 'sillisalaatti'.

Norjan kansallispäivänä 17 toukokuuta oli taas lähdettävä Oslon keskustaa ihmettelemään lippumerta ja koululaiskulkuetta.  Päivä muodostui jo 1800-luvun alkupuolella norjalaisen kansallistunnon näyttämöksi ruotsalaisten ylivaltaa vastaan. Samalla kyse oli tilaisuudesta heilutella Norjan omaa 'puhdasta' lippua (det rene flagg - sitä samaa kuin mikä nykyisinkin on käytössä) Norjan virallisen unionilipun sijaan, ja osoittaa näin erillisyyttä ja omaa identiteettiä. 

Lapset ja lasten kulkue tuli mukaan vuonna 1870, ja heti itsenäisyyden alusta saakka tapana on ollut, että kuningashuone ottaa vastaan kuninkaan palatsin parvekkeelta lasten kulkeen, ensimmäisen kerran siis vuonna 1906. Samaan aikaan mukaan juhlintaan osallistuivat yhä vahvemmin myös abiturientit, russe, jotka nykyisin(kin) osallistuvat koululaiskulkueeseen omana ryhmänään. 

Oslossa koululaiskulkueessa (barnetoget) oli yhteensä 106 koulua ja 74 orkesteria (korps), sekä kolme russe-laumaa, ja se kesti kaksi ja puoli tuntia. Kuningasperhe vilkutteli kiltisti koko ajan, ja miehet ottivat hatut päästään aina lipputervehdysten kohdalla. Erittäin kyllästyneen oloiset prinsessa Ingrid ja prinssi Sverre hoitivat myös edustustehtäviä parvekkeella pitemmän aikaa.

Oikealta: kuningas Harald V, kuningatar Sonja, kruununprinsessa Mette-Marit, kruununprinssi Haakon, kuninkaanlinnan parvekkeella.

Jokaisella kulkuejoukolla oli oma lippunsa - vanhoilla kouluilla lippu oli selvästi usein jo vuosikymmenten takaa ja ajan patinoima, toisissa taas näkyivät hyvin vuosikymmenestä toiseen vaihtuneet muoti- ja arvoarvostelmat. Myös jokaisella soittokunnalla oli lippuviirinsä, ja luonnollisesti kaikilla, joilla oli vapaita käsiä, liehuttivat erikokoisia Norjan lippuja. Kuninkaanlinnan edessä monet (ala)koulut viritteliväat hurraahuutoja, myös Leve kongen! erottui useasti. Ilmiselvästi kulkuejoukot kilpailivat myös keskenään siitä, miten saisivat aikaiseksi näyttävimmän lippumeren, ja siten pääsisivät Norjan televisiokanavien lähetyksiin. 

Siinä missä Suomessa itsenäisyyspäivänä parkkeerataan televisioiden ääreen katsomaan linnan juhlia, täällä näyttää olevan tapana ensin osallistua paikalliseen koululaiskulkueeseen (joka tietysti pikkupaikkakunnilla ei kestä paljoa 15 minuuttia kauempaa), sitten asettua tutttujen ja tuntemattomien kanssa syömään makkaroita (pølse) ulkona, ja lopuksi mennä vieraisille mieluiten niin, että takana pyörii NRK:n (paikallinen Yle) loppumaton kuvareportaasi juhlapäivän eri tapahtumista ympäri Norjaa.

Kuningas    perheineen   parvekkeella,   kansa marssii  
alhaalla.    Tässä    Bestumin    koulun   musikkorps  (1937).

Toki orkesterit kilpailevat myös keskenään huomiosta, ja koettivat ajoittaa parhaan osaamisen näyttämisen kuninkaanlinnan eteen. Osalla oli jopa varsin kunnianhimoisia koreografioita esitanssijoineen, ja eräs varsin taitava joukko esitti osan yhdestä kappaleesta linnan edessä selällään maaten. Periaatteessa orkestereita oli kolmea eri sorttia: ensinnäkin varsinaiset kouluorkesterit, skolekorps, joiden osaaminen oli lievästi sanottuna melkoisen vaihtelevaa - alakoululaisten tapailusta musiikkikoulujen muhkeaan äänimattoon. Toiseksi, ungdomskorps, koulujen 'nuoriso-orkesterit', joissa soittavat koulujen yläluokkien jo huomattavasti vapaaehtoisemmat soittajat, sekä koulujen entiset oppilaat. Aika monen ungdomskorpsin keski-ikä näyttikin olevan reilusti neljänkymmenen paremmalla puolella. Kolmanneksi, mukana kulkueessa on myös isompia puhallinorkestereja, janitsjarorkester - näiden esityksiä kuunteli ilokseen, vaikka harrastelijamuusikoista nämäkin koostuvat.  Joukossa oli myös joitain ruotsalaisia vierailevia koululaisorkestereita, pelastusarmeija puhamminorkesteri - ja tietysti kuninkaan kaartin oma orkesteri, joka päätti tilaisuuden. 

Seuraavassa pieni valikoima marssijoita ja heidän lippujaan sekä maskottejaan vuodelta 2015.

Vålerengan koulu marssilla ja vilkuttamassa kuninkaalle. Lippu on vanha ja
kunnianarvoisa, kuvassa näkyy myös å-kirjaimen perinteinen kirjoitusasu (aa).
Oikealla Lambertseter ungdomskorpsin lipunkantaja (ks. www.luk.no)

Vasemmalla 'Majavapuron koulun' viiri Bjøråsenin esikaupunkialueelta, oikealla taas 'Karhunummen koulu'. Majava on norjaksi bjor, niin bokmålilla että nynorskaksi, joten en kyllä taaskaan aivan ymmärrä. Alla vasemmalla 'Karhupuhaltajien' viiri (biørneblæs - yliopisto-opiskelijoiden Blindernin kampuksen orkesteri), ja oikealla Sagenen koulun viiri, jossa elähdyttävä motto: 'kunskap er styrke' - tieto on voimaa!

Vasemmalla Vinderen skolen vanha lippu, jossa iskulause 'Valo maan päällä'. Avoimen kirjan sivuilla vasemmalla perustuslain hyväksymispäivä 17.5.1814, oikealla itsenäistymispäivä 7.6.1905. Tästä lähdetään. Oikealla Det blæs i Noreg -orkesterin etujoukot mustat ylioppilaslakit päässä - kyseessä on  lääketieteen opiskelijoiden puhallinorkesteri 'Norjassa puhaltaa' - jonka nimessä näkyy nynorskin Noreg -muoto valtion nimestä. Alla taas tulevia yliopilaita, eli abiturientteja (norjaksi russe) punaiset lakkinsa päässään - kansallispäivä on viimeinen juhlapäivä ennen loputenttien alkua ja yliopistojen hakurumbaa. 

Monilla orkestereilla oli mukana myös maskottinsa. Yläkuvassa
Torshovkorpsetin nukke (ja motto: 'Me haluamme - me osaamme').
Oikealla Østensjøvannet Blanda blæs -orkesterin hyvin väsynyt
ankka ('Missä sanat pettävät, puhuu musiikki'. Alla taas Østersjøn
koulun orkesterin nallekarhu (niin, Østersjø ei tarkoita Itämerta,
vaan tässä tapauksessa 'Itäjärveä').

Silmiinpistävän monessa oslolaiskoulussa lipunkantajiksi on valikoitunut maahanmuuttajien lapsia. Tämä on toki luonnolliustakin tilanteessa, jossa oslolaisista on Norjan ulkopuolella syntyneitä yli yksi  viidesosa. Vasemmalla ylhäällä Toyenin koulun klassisoiva viiri, oikealla Sagene skolen musikkorpsin kyyhkysaihe. Hyvin monessa lipussa esiintyykin lintu (jos ei sitten karhu). Alakuvassa sitten jo unohtnut suurempi kouluorkesteri, perässään Ilan koulu - myös oulurakenuksia viireissä ja lipuissa esiintyy usein.

 

Joskus lippujen aiheet on haettu (myyttisestä) menneisyydestä. Viikinkilaivoja näkyy siellä tällä, mutta Torshovin koulun aihe  (ylempänä vasemmalla) on lähes itsestäänselvästi aasajumala Thor vasaroineen ja pukkivaunuineen.  

Modernempiakin aiheita esiintyy, kuten Veituetin koulun aurinko-kuu-puu -aihe (oikealla ylempänä). Ylhäällä vasemmalla Slemdalin koulun hevoskastanja sekä YK-lippu, joita oli kulkueessa kymmenkunnalla koululla. Oikealla ylhäällä taas Tåsenin koulun 'tyypillinen' puuaihe, johon on sisällytetty erilaisia eläimiä ja koulunkäyntiin liittyviä teemoja - sekä tietysti koululaisia itsejään. Voi hyvin kuvitella, miten tälläisiä lippuja askarrellaan alakoulujen käsityötunneilla.